Jo 120 vuotta suomalaisissa kodeissa ja työpaikoilla

Yrityksen perustaminen

120 vuotta sitten tyrvääläinen sorvarimestarin oppipoika Wilho Niemi perusti puusepänverstaan torpan nurkkaan. Wilhon sorvaamista piipuista ja napeista alkoi Niemen Tehtaiden matka Suomen vanhimmaksi ja yhdeksi suurimmista huonekaluvalmistajista.

Perimätiedon mukaan nuori Wilho Niemi meni rengiksi Hujun tilalle. Talon isäntä ei kuitenkaan oikein innostunut miehen täyttämistä heinäseipäistä ja käskytti tämän tekemään kirveenvarsia. Niitä alkoi syntyä niin nopeaa tahtia, että isäntä kannusti Wilhoa alkamaan puusepäksi. Hän toimi vuoden verran sorvarimestari Malakias Salon oppipoikana, kunnes vuokrasi torpan ja aloitti puunjalostuksen polkusorvilla. Oman yrityksen Wilho käynnisti jo vuonna 1898, 19-vuotiaana, pienen torpan nurkkauksessa.

1900- ja 1910-luku

Toiminnan alkuvuosina pääartikkeleita olivat piiput, napit sekä riippumattojen ja verkkokassien puuosat. Pian tulivat mukaan lasten huonekalut, keinuhevoset ja keinutuolit. Niitä syntyi siinä määrin, että synnynnäiset myyntitaidot joutuivat koetukselle.

Wilho Niemi oli luontainen kauppamies. Myyntimatkat suuntautuivat vuodenajasta riippuen joko potkukelkalla, polkupyörällä tai junalla markkinapaikoille ja toreille. Kysyntää oli, ja kauppa kävi hyvin. Yritys siirrettiinkin vuosisadan alussa Tyrväänkylään isompiin tiloihin. Voima tehtaan laitteisiin saatiin hevoskiertoisella väkipyörällä. Noilta ajoilta muistetaan mittava tilaus: 200 000 sotilaspiippua Venäjän armeijalle!

1920-luku

Suomen itsenäistyessä yrityksen taivalta oli takana jo parikymmentä vuotta. 1920-luvulla tärkeimpiä tuotteita olivat puiset lelut. Sadattuhannet suomalaiset ovatkin kasvaneet kädessään puinen lentokone, kuorma-auto tai jokin Niemen Tehtaiden monista eläinhahmoista. Henkilökunnan vakuutuskirjan mukaan henkilökunnan määrä oli noihin aikoihin kuusi.

E.J. Salonen, joka toimi Wilho Niemen palveluksessa varastomiehenä, on muistellut työnantajansa järjestelykykyä ja ajatuksenjuoksua seuraavasti: ” Eräät ihmettelivät sitä, millä kummalla Wilho Niemi yleensäkään pystyi organisoimaan kaiken niinkin hyvin kuin sitten tapahtui, sillä hän ei ollut mikään erikoinen kynämies eikä sillä tavalla pystynyt esimerkiksi arvioimaan liikkeensä tilaa ja tuloksia ja muita yksityiskohtia. Sen sijaan hänen järjessään ja, viisaudessaan ei ollut mitään vikaa ja ilmeisesti kaikki tieto, mikä kulloinkin tarvittiin, oli tallessa hänen aivojensa lokeroissa. Tässä vain korostuu hänen tapansa hoitaa asioita kirjaimellisesti sanottuna ’oman päänsä mukaan’, persoonallisesti.

Hän olikin ajattelija ja omatekoisen viisas, joka pohti asioita poiketen monesta muusta samankaltaisesta siinä, että pystyi myös toteuttamaan pohdiskelujensa tuloksia.  Tämä taito monelta puuttuu ja lisäksi rohkeutta. Luonnonlaeista hän oli selvillä aika pitkälle ja teki niistä omia johtopäätöksiään. Mm. hän väitti, että hän vetää maailman suurimman laivan hiuksella vetäen.  Pitää vain vetää ihan tyvenessä ja hiljaa voimaa lisäten. Samoin hän sanoi: –Saatte lastata Tyrvään kirkon joko kokonaan tai osina veneeni perään lautalle, niin tuon sen yhdellä kertaa Alasenkylään. Kaipa se onnistuisi.”

1930-luku

 Sekä tuotevalikoima että työntekijämäärä kasvoivat suotuisalla 1930-luvulla. Tehdas tuli tunnetuksi puulelujen valmistajana. Sota-aikana lelujen valmistus lasten ikäväksi väheni, mutta sotien jälkeen suomalaislasten tunnetuimmat ja hauskimmat puulelut olivat Niemen Tehtaiden tuotantoa. Leluja ei ole enää tuotannossa, mutta niitä on kovasta käytöstä huolimatta monessa perheessä säilynyt näihin päiviin asti.

Tehtailija Wilho Niemi – Willeksi tai Villeksi kutsuttu – oli varastomiehensä E. J. Salosen mukaan huumorimies. ”Wille oli useimmiten joukon keskus, kun miehiä enemmän yhteen sattui. Tämän aikaansai hänen omaperäisyytensä, mielipiteensä eri asioista, jotka lausuttiin erikoisella huumorilla sävytettynä, jota ei kai aina huumoriksi tarkoitettukaan, mutta Willen sanomana se oli sitä monessa tapauksessa. Sen vuoksi hänestä puhuttiin ja hänen suosionsa oli taattua”, muisteli Salonen.

Tyrvään Sanomien kustantamassa Taas tuli sanottua -kaskukokoelmassa kerrotaan, miten lelutehtailija Ville Niemi ja rovasti Svanberg tapasivat Tyrvään asemalla. Svanberg huomasi, että nyt oli oiva tilaisuus ostaa lapsille leluja suoraan valmistajalta. Hän kysyi:

-Voisiko Niemi myydä minulle kaksi leikkiautoa?

-Meillä myydään kaikki vähittäiskaupan kautta, sanoi Niemi.

-Jaa-a, kyllä tavarat maksavat paljon, kun käytetään välikäsiä, tuhahteli Svanberg tähän.

-Niin se on – jos toi Jumalan sanakin tulis suaraan taivaasta, nin tulis mar sekin seurakunnalle paljon halvemmaks, tuumasi Niemi.

Niin ikään Tyrvään Sanomien kustantama Sanottu on -kaskukirja mainitsee, että tehtailija Niemi oli 1920-luvun alussa ostanut uuden Ford-merkkisen auton. Taas tuli sanottua -kirjasta löytyy kasku, jossa tehtailija kiisteli toisen miehen kanssa autojen hevosvoimista. Kiistassa ei päästy yhteisymmärrykseen, mutta muutaman ajan kuluttua Niemi tapasi kiistakumppanin vetämässä autoaan hevosparilla ylös ojasta. Niemi joutui myöntämään: -Jaa, kylä siä hevosia näkkyy olevan ku kaks jo tuppaa pois pellin alta.

Oheisessa kuvassa ratin takana istuu Villen poika Aarno Niemi, joka astui tehtaan johtoon 1940-luvulla.

1940-luku

1940-luvulla puulelut olivat vielä yrityksen tärkeimpiä tuotteita. Kuten koko Suomi, myös Niemen Tehtaat kohtasi suuria vaikeuksia tuolla vuosikymmenellä. Henkilökunta koostui naisista ja nuorista pojista, kun työikäiset miehet olivat rintamalla. Wilho Niemi kuoli 1943 ja vuoden 1946 suuressa tulipalossa tuhoutuivat sekä talo että yhtä lukuun ottamatta kaikki tuotantohallit. Tulipalon jälkeen uusi tehdas rakennettiin nykyiselle paikalleen. Wilhon poika Aarno Niemi palasi rintamalta ja alkoi johtaa tehdasta.

Ikävien käänteiden ja pakon edessä tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen kevennykseksi sopii tehtaan perustajan Wilho ”Ville” Niemen mietiskely isistä ja pojista vuodelta 1917: ”Poika on aina etevämpi isäänsä. Jos minun isäni olis ollu niin etevä kuin minä olen, olisin minä paljon etevämpi. Ja jos minä vielä kissan iän elän, niin kyllä minä autolla ajan. Ja kyllä poikani sitten huono on, jollei hän jo ilmassa kulje.”

(Lähde: Sanottu on -kaskukokoelma, kustantanut Tyrvään Sanomat)

1940-luvun henkilökuntakuvasta puuttuvat työikäiset miehet, jotka olivat puolustamassa Suomea.

1950-luku

 Wilho ”Ville” Niemen poika Aarno oli rintamalta palattuaan alkanut johtaa tehdasta. 1950-luvulle asti puulelut olivat yrityksen tuotannossa hallitsevassa asemassa. Sotien jälkeisellä vuosikymmenellä tuotannon pääpaino siirtyi huonekalujen valmistukseen. Valikoimaan kuuluivat mm. lasten syöttötuoli, pinnasänky ja leikkikehä. Kaksi ensin mainittua kuuluvat kiistatta suomalaisen huonekaluteollisuuden klassikoihin.

Jos Villen sutkautuksia ovat jälkipolvet muistelleet pitkään, myös Aarnolla oli tilannetaju kohdillaan. Hän ajoi vielä 1950-luvulla kangaskattoisella 1920-luvun alkupuolen Fordilla. Kerran Aarnon ollessa Essolla maksamassa bensiiniä joku koiranleuka sitoi Fordin etupuskurista huoltoaseman pylvääseen ja löi vielä tukun heiniä auton eteen. Niemi tuli ulos ja huomasi kujeen. Hän irrotti köyden, heitti sen takaistuimelle, korjasi heinätkin talteen ja mutisi: -Ei hyvää tavaraa sovi hyljeksiä, juu…

(Lähde: Taas tuli sanottua -kaskukokoelma, kustantaja Tyrvään Sanomat)

1960-luku

1960-luku oli huonekalujen valmistuksessa kasvun aikaa. Siirryttiin levymateriaalien käyttöön ja pintojen viilutukseen. Sorvausperinteitä haluttiin edelleen kunnioittaa ja tämä otettiin huomioon tuotekehityksessä. Myös muotoiluun panostettiin – tällä vuosikymmenellä mm. Yrjö Sotamaa suunnitteli Niemelle huonekaluja. Vuonna 1965 Aarno Niemi kuoli ja yrityksen vetovastuu siirtyi hänen pojalleen, nykyisen toimitusjohtajan Panun isälle Matti Niemelle. Matilla oli selkeä näkemys teollisuudesta toiminnan kulmakivenä. Hänen aikanaan Niemen Tehtaiden tuotanto muuttuikin kokonaisvaltaisesti teolliseksi.

1960-luvulla tunnettuja tuotteita olivat mm. Nuorisosänky, Klassikko (aik. Retro) kerrossänky ja keijatuoli (puinen pottatuoli). Näistä kaksi ensin mainittua kuuluvat valikoimaan tänäkin päivänä. Niitä voi tilata omasta verkkokaupastamme.

Kuvassa on klassikkotuotteemme Nuorisosängyn maalaus menossa.

1970-luku

1970-luvulla tehtaan kehityksessä alkoi voimakas uudistumisen aika. Konekannan uudistaminen huipputasolle aloitettiin, toimintoja rationalisoitiin ja uutta rakennettiin. Niemen Tehtaiden johdossa oli kolmannen polven yrittäjä Matti Niemi ja poikansa, nykyinen johtaja Panu Niemi tallasi pienillä huopatossuillaan jalanjäljet uuden tehdasrakennuksen tuoreeseen betoniin. Markkinointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Vuosikymmenen lamasta huolimatta markkinoille tuotiin monia uusia tuotteita kuten Arnica-sarja.

Avotakka-lehden raati valitsi Arnica-sarjan vuoden 1978 parhaaksi säilytyskalusteeksi arvonimellä ”Hyvä hylly”!

Kuvissa palkitun Arnica-sarjan mainos ja Matti esittelemässä uutta maalauslinjaa.

1980-luku

1980-luvulla kysyntä kasvoi. Konekantaa kehitettiin ja tuotantokapasiteettia lisättiin suurten huonekalusarjojen valmistamiseksi. Tehdastiloja rakennettiin lisää. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Panu Niemi, tuolloin nuori opiskelija, kuvailee vuosikymmentä näin: ”Muistan sen, että aina rakennettiin. Kun yksi rakennus valmistui, toista melkein jo aloitettiin.” Vuonna 1985 ostettiin Vammalan tuotantotilojen täydennykseksi Suodenniemeltä saha, jonka ympärille rakentui kokopuisia kalusteita valmistavan tehtaan toiminta.

Vuonna 1989 perheyrityksen johtajien ketju täydentyi uudella lenkillä, kun Matti Niemen poika Panu oli vasta 23-vuotias. Matti kantoi kuitenkin vastuun tehtaan pyörittämisestä, kun Panu perehtyi vuosina 1993-95 työstökoneiden tekniikkaan ja ohjelmointiin Braunschweigissa Saksassa. Toisen polven diplomi-insinööri Panu Niemi otti yrityksen ohjat toden teolla käsiinsä vuonna 1995.

Panu on kertonut, että vaikka on tehtaan poika, nuoruudessa häntä kiinnosti vielä enemmän maatilan hoito. Tekniikan opinnot synnyttivät halun työskennellä huonekaluteollisuudessa, sisäinen liikemies heräsi toden teolla vasta myöhemmin. ”Kun sain osakkeet, itselläni ei vielä ollut erityistä yrittäjän paloa. Se alkoi tulla joskus 30-vuotiaana, ja vasta 40 ikävuoden jälkeen into on todella kasvanut osaamisen ja itsevarmuuden myötä”, Panu kuvailee.

Maaliskuussa 1989 Niemen Tehtailla kävi merkkivieraita. 2.3. Suomen tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto sekä Turun ja Porin läänin maaherra Pirkko Työläjärvi olivat kutsuvieraina Suodenniemen tehtaan 2-hallin vihkijäisissä. Vain reilua viikkoa myöhemmin 12.3. tehtaaseen tutustui arkkipiispa John Vikström. Hän oli saapunut Suodenniemelle suorittamaan piispantarkastuksen. (Lähde: suodenniemi-seura.fi) Rouva Koiviston vierailulla ja Matti Niemen kotonaan tarjoamalla lounaalla oli varmasti osuutensa, kun Matti ja Sirkka Niemi saivat kutsun itsenäisyyspäivän Linnan juhliin.

Kuvassa Tellervo Koivistoa kättelee edelleen Niemen Tehtaiden palveluksessa oleva tuotantopäällikkö Atso Pullinen. Maaherra Työläjärveä tervehtii myös selin kameraan seisova tehtaan työntekijä Jorma Viljanen. Taustalla näkyy Matti Niemi.

1990-luku

1990-luku oli huonekaluteollisuudessa dynaamisen tuotannon sekä voimakkaasti lisääntyvän viennin aikaa. Tuotannontekijät ja osaaminen saatettiin huippukuntoon varautuen seuraavan vuosituhannen kasvaville kalustemarkkinoille siirtymiseen. Tavoitteena oli myös vastata tuonnin kiristämään kilpailuun kotimaassa.

Kodin sisustaminen miellettiin entistä vahvemmin harrastuksena ja kotiin haluttiin panostaa. Suuntaus loi kysyntää kestävän kehityksen mukaiselle tuotesuunnittelulle. Perinteitä kunnioittaen valmistetut kokopuiset tuotesarjat Jugend ja Billnäs edustavat tätä kehitystä parhaiten. Niemen Tehtaat eli jugendin aikaa jo toistamiseen historiansa aikana, sillä 1990-luvun Billnäs- ja Jugend-mallistot vastaavat rakenteeltaan ja toteutukseltaan 30-luvun suomalaisia klassikkomalleja.

Kuten muillakin vuosikymmenillä, myös 1990-luvulla suosikkikalusteet toimivat hyvinä ajankuvina. Yksi hittituotteista oli kampauspöytä. Vastaavia ei nykykodeissa juurikaan näe. 90-luvulla tietokoneet yleistyivät nopeasti, mutta kodeissa ei ollut valmiiksi niitä varten suunniteltuja kalusteita. Ylen Elävästä Arkistosta löytyvässä Kuningaskuluttaja-ohjelman ”90-luvun lopun sisustustrendejä” -jaksossa Iskun tavaratalonjohtaja Raimo Jääskeläinen kuvailee, että tietokoneiden tulo oli kalustesuunnittelijoille vastaava haaste kuin televisioiden yleistyminen aikanaan. 

Vuonna 1998 Niemen Tehtaat täytti 100 vuotta. Juhlavuoden logossa oli tärkeässä asemassa koivunlehti – aivan kuten nykyäänkin.

2000-luku

Uudella vuosituhannella perinteille ja kotimaisuudelle haettiin kansainvälistä tukea. Vuonna 2004 aloitettiin polyrottinkisten pihakalusteiden tuotanto Vietnamissa, aluksi yhteistyössä tutun tanskalaisen tavarantoimittajan kanssa. Sujuvan alun jälkeen kävi ilmi, ettei yhteistyön jatkolle ollut edellytyksiä. Niinpä vuonna 2006 perustettiin Niemen Tehtaat Vietnam Ltd.

Uusi aluevaltaus toi mukanaan myös uudenlaisia haasteita. ”Aiemmin kaikki tieto oli ollut suodatettua, kun yhteistyökumppanini asui Vietnamissa, minä taas Suomessa. Nyt piti ottaa itse selvää”, muistelee toimitusjohtaja Panu Niemi. Myös Vietnamin byrokratiassa oli oppimista – kommunistisessa maassa kun paperiin tarvitaan yksi leima, jotta saadaan toinen. ”Maan byrokratia on kuin mopon sytytysjärjestelmä. En vieläkään aina ymmärrä, miksi jokin tapahtuu niin kuin tapahtuu”, vertasi Panu Talouselämä-lehden haastattelussa vuosia myöhemmin.

Niemi Vietnam valmistuttaa sisä- ja ulkokalusteita. Vietnamin tehtaiden toimisto ja näyttelytila (kuva vas. alhaalla) sijaitsevat Ho Chi Minh Cityssä ja tehdas (oik. puol. kuvat) läheisessä Binh Duongin provinssissa. ByNiemi-tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan laadukkaista materiaaleista, hyviä tuotantotapoja ja eettisiä arvoja kunnioittaen.

Kotimaassa ajaton ja skandinaaviseen sisustukseen sopiva Gustav-mallisto nousi Niemen Tehtaiden suosikkisarjaksi. Laadun lisäksi monikäyttöisyys selittää Gustavin suosiota. Sarjan osia voi käyttää yksinään, mutta niistä saa myös yhdisteltyä näyttäviä kokonaisuuksia. Voit tilata Gustav-kalusteita kätevästi verkkokaupastamme.

2010-luku

Wilho ”Ville” Niemen vuokratorpan nurkassa käynnistämästä pienverstaasta on 120 vuodessa kasvanut Suomen vanhin ja yksi suurimmista huonekaluvalmistajista.

Kodinkalusteiden lisäksi nykyvalikoimamme koostuu päiväkoti-, hoiva- ja toimistokalusteista. Yritysryhmään kuuluu Niemen Tehtaat Oy:n ja Niemi Vietnam Ltd:n ohella vuonna 2012 perustettu, sohvia ja muita verhoiltuja kalusteita valmistava Niemi Sofa Tallinnassa. Viime vuonna avatusta verkkokaupastamme voi tilata kodin- ja toimistokalusteita kätevästi suoraan valmistajalta. Mm. kestosuosikkeja Unipuu sänkyjä on saatavilla sekä valkoisina että mustavalkoisina.

Niemen Tehtaat Oy on toiminut jo kolmella eri vuosisadalla. Nykyinen toimitusjohtaja Panu Niemi on neljännen polven yrittäjä ja henkilöstöä tällä hetkellä noin 45. Tuotantotilaa on Suomessa Vammalassa ja Suodenniemellä yhteensä 23 000 m2. Kilpailussa pärjätään omalla suunnittelulla, ajanmukaiseksi automatisoidulla tuotannolla, eri asiakasryhmien tarpeisiin vastaamalla sekä omaan tekemiseen uskomalla. Näistä viimeiseksi mainitussa periaatteessa voi aistia yrityksen perustajan hengen elävän vahvasti. Kerrotaan nimittäin, että 1930-luvun pula-aikana Ville Niemen verstaassa tehtiin vyyhdinpuita, joita työttömät miehet kävivät kauppaamassa. Joku miehistä valitti, että joka taloudessa oli vyyhdinpuut jo ennestään. Niemi sanoi tähän: -Kun minä meen asuntoon josa on jo kahret vyyhdinpuut ja istun siä vähän aika nin minä myyn sinne viä kolmannet!

(Lähde: Taas tuli sanottua -kaskukokoelma, kustantaja Tyrvään Sanomat)

Kiitos, että olet lukenut historiikkimme! Kun tykkäät sivustamme Facebookissa ja otat meidät seurantaan Instagramissa (@byniemi), voit seurata, miten Niemen Tehtaiden tarina jatkuu tästä eteenpäin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Copyright © 2017 byNIEMI